Ülemiste keskusn katolla toimii jo kolmatta kesää ahkerat Ülemiste mesilaspered. Tänä vuonna toimitaan peräti kuudentoista mehiläistarhassa, ja sato on kirjaimellisesti makeaa kuin hunaja.
Pienten ystäviemme puuhia voi seurata reaaliajassa tästä kamerasta.
Miksi teemme tätä?
Ülemiste-keskuksen vastuullisen liiketoiminnan johtaja Tiia Nõmme kertoo, että mehiläisten “palkkaaminen” on tietoinen askel tuoda keskuksen ympärille enemmän luontoa: puita, pensaita ja reheviä niittämättömiä nurmialueita. Ajatus tuntui hyvältä myös siksi, että keskus on tehnyt pitkään yhteistyötä Eestimaa Looduse Fondin kanssa ja tukenut sen pysyvään metsänhoitoon liittyvää ohjelmaa. „Siksi ajattelimme, että voisimme tehdä kotimme läheisyydessä jotain, josta luonnolle olisi hyötyä“, sanoo Tiia Nõmme.
Ülemisten mehiläisten hoidosta vastaavan mehiläishoitajan Sander Noormägin mukaan mehiläiset ovat elintärkeitä keskuksen tavoitteiden toteuttamiseksi, sillä ne pölyttävät kasveja ja puita, jotka näin tuottavat paremmin hedelmiä. Nämä hedelmät ovat ravintoa kaupunkiluonnon eläimille ja linnuille, jotka omalta osaltaan auttavat kasvien leviämistä kaupungissa.
Keitä ovat meidän mehiläisemme?
Buckfast-rotuiset mehiläiset Karusaunan tilalta Väike-Maarjasta, jotka muuttivat keskuksen katolle, ovat kuvauksen mukaan niin rauhallisia, että mehiläishoitaja voi työskennellä tarun luona ilman suojavarusteita ja savua. Risteytysten kautta Buckfast-mehiläisille on siirretty eri linjojen parhaat hunajantuotanto-ominaisuudet, ja ne ovat hyviä metsästämään kukkia. Kuudessatoista mehiläistarussa pesii noin 50 000 mehiläistä tarua kohden.
Mitä mehiläisemme keräävät?
Ülemistessä on riittävästi paikkoja, joissa mehiläiset voivat kerätä siitepölyä: risteyksen yli on Ülemiste-järvi, jonka ympärillä kasvaa kasveja, ja lentokentän suuntaan ovat suuret rapsipeltoalueet. Lisäksi Ülemiste-keskuksen takana osa nurmikosta on jätetty tietoisesti niittämättä ja sinne on kylvetty niittykukkaseos. Mehiläishoitajan Noormägin mukaan kasvilajisto on mehiläisille runsas. Kauden lopussa tehdyt siitepölyanalyysit osoittavat, mille kasveille mehiläiset ovat keräilemässä.
Onko kaupunkihunaja puhdasta?
Noormägin mukaan kaupunkiympäristö sopii mehiläisille hyvin, sillä kasvinsuojeluaineiden käyttö on hyvin rajoitettua. Myös kaupunkien rautateillä käytettävät rikkakasvien torjuntakeinot ovat hänen mukaansa muuttuneet turvallisemmiksi, koska nykyään suositaan lämpökäsittelyä myrkkyjen sijaan. Lisäksi jokaisella mehiläisellä on tarussa oma roolinsa, ja hunaja käy aina läpi laatutarkastuksen. Mehiläishoitajan mukaan tarussa on työmehiläisiä eli kerääjiä, jotka tuovat hunajaa, sekä vartijoita, joiden hajuaisti on erittäin hyvä, ja jos he havaitsevat myrkkyä, he käytännössä estävät mehiläisen pääsyn taruun ja tappavat sen ennen kuin se pääsee sisään.
Mitä hunajan DNA paljastaa?
Hunajan DNA-analyysi (MDA) on innovatiivinen menetelmä, joka tarjoaa kattavaa ja luotettavaa tietoa hunajan koostumuksesta, alkuperästä ja laadusta, auttaen tuottajia varmistamaan tuotteidensa aitouden ja kuluttajia tekemään tietoisia valintoja.
MDA-analyysin avulla voidaan määrittää:
-
Hunajakasvien koostumus: tunnistetaan yli 5000 kasvilajin DNA, mukaan lukien siitepöly-, nektari- ja lehtihunajakasvit, jotta saadaan tietoa siitä, miltä kasveilta mehiläiset keräsivät nektaria ja siitepölyä.
-
Mehiläisten patogeenit ja loiset: analyysi tunnistaa 20 tärkeintä mehiläisten taudinaiheuttajaa ja loista, mikä auttaa seuraamaan mehiläisten terveyttä ja ehkäisemään mahdollisia tautiepidemioita.
-
Hunajan aitous ja alkuperä: MDA mahdollistaa hunajan maantieteellisen alkuperän tunnistamisen ja sen aitouden arvioinnin.
-
Laatu: analyysi antaa yleiskuvan hunajan laadusta, mukaan lukien mahdolliset vierassokerit, HMF-taso (hydroksimetyyli-furfuraali) ja muut laatuindikaattorit.
Ülemiste-keskuksen mehiläisten hunajalle on myönnetty aitoutta vahvistava sertifikaatti.
Mitä meidän mehiläistemme hunajasta tulee?
Tarhoista saatu hunaja purkitetaan, ja Ülemiste keskus lahjoittaa sen joululahjoiksi kumppaneilleen ja ystävilleen.
